12.9.2024 SLL - poliittiset prosessit pitkiä

Päätoimittaja Nykänen ei ole ainoa turhautunut seuratessaan miten politiikan prosessit etenevät (pääkirjoitus 6.9.). Käytännön toimijana olen itsekin joutunut sitä ihmettelemään. 

Poliittinen urani on lyhyt. Vuonna -21 päädyin kunnan sote-lautakuntaan, v. -22 aluevaltuutetuksi, v. - 23 varakansanedustajaksi ja Kristillisdemokraattisen puolueen hallitusneuvottelijaksi. Alimmalla eli jaostoissa oli paikalla kustakin puolueesta kaksi edustajaa. Ryhmämme muodosti sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston, jonka asialistalla oli palvelujen sisältöön ja laatuun liittyvät asiat poissukien seikat, joilla olisi ollut menoja lisääviä vaikutuksia. 

Ryhmämme jäsenistä kaksi oli lääkäreitä ja neljällä muulla oli terveydenhoitoalan koulutus. Neljä oli kansanedustajia.

Neuvottelujen rakenne oli sellainen, että mikäli jaostot eivät jossain asiassa olleet yksimielisiä, asiat nousivat reformipöytien päätettäviksi. Asiat joista ei reformitasolla päästy neuvottelutulokseen päätettiin lopulta puolueiden puheenjohtajien pöydässä. Sote-palveluiden jaostomme kirjauksista ainakin 80% löytyy sanasta sanaan lopullisesta hallitusohjelmasta ja monet muutkin kohdat on samansisältöisesti mainittu.

Saimme paikalle lähes kaikki haluamamme asiantuntijat esittämään 5-10 minuutin puheenvuoron heidän tärkeinä pitämistään toimenpiteistä pyytämästämme aiheesta. Se oli hyvin mielenkiintoista joskin hengästyttävää. Tiettävästi näissä hallitusneuvotteluissa kuultiin asiantuntijoita enemmän kuin koskaan aiemmin. Kokeneelle lääkärille ehdotuksissa ei ollut paljoa uutta. 

Ensikertalaisen mielestä hallitusneuvottelut omassa jaostossamme sujuivat erinomaisen hyvässä, sopuisassa ja rakentavassa hengessä toistemme poliittiset linjaukset tunnustaen. Lopullinen hallitusohjelma on kompromissi, jossa jokainen osapuoli saa jotain ja joutuu myös luopumaan monista omista tavoitteistaan. 

Vaikutelmaksi jäi että liikkeelle lähdetään paljolti poliittisista intohimoista - ja viime kädessä poliittiset intohimot päätyvät lopullisiin kirjauksiin ja sivulauseissa saattaa saada sijaa jokin tieteellisestikin todistettu hyvä käytäntö. Kaupalliset intressit ovat hyvin merkittäviä - itse asiassa monesti huomattavasti merkittävämpiä kun  terveydelliset.

Kuluneen reilun vuoden aikana olen vaihtanut ajatuksia tekemästämme työstä sekä jaoston jäsenten että muiden kansanedustajien kanssa ministeritasoa myöten. Puoluekannasta riippumatta kyseisten sote-ammattilaisten puheissa kuultaa vähintäänkin lievä pettymys siitä, mitkä ratkaisut näyttävät painottuvan hallituksen käytännön työssä ja kuinka vaikeaa on saada omissa puolueissa ymmärrystä ja tukea kansanterveyttä tukeville päätöksille. 

Toisaalta hallitusohjelmaa on toteutettu vasta noin vuosi ja vasta parin vuoden kuluttua on oikeutettua arvioida saavutuksia ja katsoa mitä kaikkea ehditään saada aikaan. Sama pätee hyvinvointilalueiden tuloksiin. Tulee myös ymmärtää, että samoista lainsäädöllisistä resurssirajoitteista johtuen mikään sellainen hanke ei etene, jota ei hallitusohjelmassa ole mainittu.

Yllämainituista syistä johtuen päällimmäiseksi jäi kaipuu, että miellä olisi enemmän todellisia substanssiosaajia poliittisissa korkean tason päättäjissä.

Julkaistu Suomen Lääkärilehti 12.9.2024