23.11.2023 LU Tiedätkö maailmastasi paremmin kuin simpanssit?

Tämä kirjoitus perustuu Hans Roslingin ajatuksiin kirjasta Faktojen maailma. Hän oli ruotsalainen lääkäri ja kansanterveystieteen professori, joka menehtyi haimasyöpään 68-vuotiaana vuonna 2017.

Häntä kiinnosti, mitä ihmiset - opiskelijat, professorit, suuryritysten johtajat, poliitikot, insinöörit, lääkärit, duunarit, toimittajat, tutkijat, johtajat YK:ssa ja vastaavat tiesivät maailman väestöstä. Kysymyssarja on esitetty neljässätoista eri maassa 12000 ihmiselle. Kävi ilmi, että vain yksi kymmenestä ihmisestä sai paremman tuloksen kuin simpanssit - ja 80% ihmisistä pärjäsi huonommin kuin simpanssit!

Kysymyksiä on kolmetoista. Kysyttiin esimerkiksi sellaista, että kuinka suuri osa tytöistä suorittaa ala-asteen loppuun köyhissä maissa (6%), onko maailmassa kaikkein köyhimpien määrä lisääntynyt vai vähentynyt 20 vuodessa (17%), kuinka pitkään ihmiset elävät maailmassa keskimäärin (30%), kuinka moni yksivuotias lapsi on saanut ainakin yhden rokotuksen (12%), kuinka monella maailman kansalaisella on mahdollisuus käyttää sähköä (12%). Vastauksia ei tarvinnut osata ulkoa vaan voi valita annetuista kolmesta vaihtoehdosta. Oikein vastanneiden suomalaisten osuus on mainittu suluissa. Simpanssit olisivat ”tienneet” eli arvanneet oikean vastauksen 33 %:ssa eli kaikissa näissä kohdin me suomalaiset hävisimme niille.

Miksi näin, vaikka meillä on yksi maailman parhaita koulujärjestelmiä ja sen päälle vielä pääsy kaikkeen maailman tietoon taskussamme? Syitä löytyy helposti. Yksi on, että me luulemme asioiden olevan huonommin kuin mitä ne ovat. Toiseksi, me teemme isojakin päätöksiä luulon varassa, emmekä vaivaudu ottamaan selvää asioiden taustoista tai tietomme ovat vanhentuneita. Kolmanneksi me mieluummin luemme, uskomme ja muistamme tekstejä, jotka vahvistavat ennakkokäsityksiämme sen sijaan, että kyseenalaistaisivat niitä. Neljänneksi kun tietokoneemme tai puhelimemme havaitsee meidän viipyvän joissain jutuissa niin algoritmit alkavat syöttää meille samanlaisia lisää ja se muokkaa meidän käsitystämme ympäröivästä maailmasta todellisuutta yksipuolisemmaksi. Tietenkin voimme valita kirjoja ja lehtiä samoista aiheista, mutta niissä asiat eivät kuitenkaan ala vaihtaa paikkaa sen mukaan missä katse viipyy toisin kuin tietokoneen uumenissa. Viidenneksi myös tiedotusvälineet näyttävät usein maailman ongelmallisempana paikkana kuin  mitä se todellisuudessa on, koska kielteisillä ja katastrofinsävyisillä asioilla on nykyjärjestelmässä enemmän kiinnostavuutta. 

Hans Roslingin hyvä uutinen on se, että maailmamme on yhä useammalle aiempaa parempi paikka ja että isossa kuvassa se on kehittynyt ja kehittyy paremmaksi paikaksi elää - mikä toki edellyttää meiltä jatkossakin edes  yritystä järjen käyttöön. 

Testi ja ymmärryksen lisäeväitä löytyy englanniksi sivuilta www.gapminder.org.

Julkaistu Länsi-Uusimaa 23.11.2023