29.12.2023 LU - Mikä ja kuka maksaa hyvinvointialueella?

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvio ensi vuodelle 2024 tuli hyväksytyksi samojen rahanjakopuolueiden äänillä, joiden toimesta valtakunnan edellinen hallitus toteutti historian ennätyksellisen velkaantumisen. 

Hyvinvointialueen virkahenkilöstö oli tehnyt talousarvioksi pohjaehdotuksen, jossa oli useita kipeitä leikkauksia - ei kuitenkaan kohtuuttomia - mutta sen tavoite oli nimenomaan  hyvinvointialuelain mukainen nolla- tai vähän positiivinen lopputulos. Toteutettuna se olisi antanut hyvät mahdollisuudet parantaa monia toimintoja vuodesta 2025 eteenpäin. Leikkausvaihtoehdot oli asiallisesti perusteltu ja samalla suunniteltu uusia toimintatapoja, jotta säästöistä ei koituisi palveluja tarvitseville  kohtuutonta haittaa. 

Rahanjakopuolueiden äänin päätettiin kuitenkin elää neljä miljoonaa euroa yli varojen. 

Haluan esittää tässä muutamia kipeimpiä kohtia asioiden taustaksi. 

Hyvinvointialueen menojen leikkaustarve on 57 miljoonaa euroa. Siitä puolet johtuu päätöksestä, jolla enemmistöpuolueet ovat antaneet erikoissairaanhoidosta vastaavalle HUSille luvan lisätä menojaan ensi vuodelle  5.7 % samaan aikaan kuin muusta toiminnasta eli esimerkiksi vanhustenhuoltoon ja terveyskeskustoimintaan ohjatuista varoista vähennetään 3,3 %. Eli jälleen sairaalan käsi on kaivassa rahaa terveyskeskusten taskusta vaikka hyvinvointialueuudistuksen piti nimen omaan korjata tätä epäsuhtaa.

Alueen pohjoisosia kosketti erityisesti vaihtoehto lopettaa Karkkilan vuodeosaston toiminta, johon Karkkilan kaupunki otti luonnollisesti voimakkaasti kantaa - olihan kysymys paljolti heidän veronmaksajiensa työpaikoista. Päätös oli myös henkilökohtaisesti vaikea koska olen itse työskennellyt Karkkilan osastolla ja tiedän kuinka hyvin toimiva ja hyvään hoitotyöhön sitoutunut työtiimi siellä on. Suurimmalle osalle henkilökunnasta olisi toki löytynyt uusista kotiin viedyistä toiminnoista työpaikka. Mutta tiedän, että ei hoitajan palkalla kannata juuri Espooseen tai Forssaan lähteä töihin. Matkakulut vievät suuren osan palkasta kun kolmivuorotyössä ainoa mahdollinen kulkuneuvo on oma auto eikä pidempään työmatkaan kulunutta aikaa korvaa mikään. 

Hangon ja Karkkilan vuodeosastojen toiminnan jatkaminen maksaa kuitenkin ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Laskennallinen tosiasia kuitenkin on, että näillä alueilla on enemmän vuodeosastopaikkoja kuin maassa keskimäärin ja suhteessa väestömäärään niitä tarvitaan enemmän Espoon ja Kauniaisten suunnalla. Hangon petipaikoilla hoidetaan noin 60 % hankolaisia ja Karkkilassa reilu 80 % paikallisia potilaita. Jos Karkkilan osasto olisi lakkautettu niin tarvittavat hoitopaikat olisivat olleet Nummelassa, mutta huomattava on, että säästyneillä varoilla olisi voitu tuoda sairaalahoito potilaan kotiin kotisairaalan muodossa. Nimittäin moni sairaalahoitoa tarvitseva voisi toimintakykynsä puolesta pärjätä kotona, jos saisi hoidon sinne. Tunnetusti kotona kuntoutuminen on nopeampaa, olo turvallisempaa ja myös säästyy sairaalabakteerien riskeiltä. Nyt tehdyillä päätöksilllä kotisairaalatoimintaa ei voida kehittää toivotussa laajuudessa. Mainittakoon vielä sekin, että muualla maailmassa ei edes ole sellaista suomalaista keksintöä kuin terveyskeskusten vuodeosastot, on vain sairaalat. 

Tätä on ikävä sanoa kun on kysymys ihmisten työpaikoista, mutta tähän päätökseen varatut rahat menevät siis järkevän toiminnan kannalta kankkulan kaivoon ja todennäköisesti olemme hyvin pian uudelleen näiden päätösten edessä. Hyvinvointialueen tehtävä ei ole tuottaa kunnille verotuloja vaan käyttää olemassa olevat rahat mahdollisimman parhaan terveyshyödyn tuottamiseksi. 

Mitä muuta suunniteltu neljän miljoonan ylitys tarkoittaa? Se tarkoittaa, että vuosina 2025 ja 2026 hyvinvointialue joutuu hakemaan entistä suurempia säästöjä sen lisäksi, että joutuu käyttämään rahojaan enemmän lainojen korkojen maksuun. Lainankorkomaksuilla ei tietenkään ketään hoideta. Jos ensi vuonna olisi päästy nollatulokseen niin vuodesta 2025 eteenpäin olisi oikeasti ollut jo rahaa uusien parempien toimintamuotojen kehittämiseen. 

Kuka tämän suunnitellun lisäkulun sitten maksaa? No tietenkin meidän lapset ja lapsenlapset korkoineen! Vaikka hyvinvointialue joutuu nostamaan asiakasmaksujaan niin ne kattavat vain noin kahdeskymmenesosan (5%) todellisista kustannuksista. Muu rahoitus tulee  valtiolta  ja mitä enemmän hyvinvointialueet tekevät velkaa niin sitä suurempi on nykytilanteessa valtion lisävelan tarve. 

Siksi kristillisdemokraatit katsovat tässä vaikeassa tilanteessakin velvollisuudekseen toimia vastuullisesti, että tulevaisuus olisi parempi. 

Julkaistu Länsi-Uusimaa 29.12.2023