2.3.2023 LU: Lohja - eteenpäin vai taakse?

Jan Tallqvist kirjoitti (LU 28.2.) surullisen pitkän listan Lohjan tomut jaloistaan karistaneista ammattilaisista.Uuden osaajan rekrytointi on aina iso vaivannäkö.

Joku tässä kyllä nyt pahasti mättää. Jokaisen luottamushenkilön pitäisi tajuta, että rekrytoinnissa on haettu aina hyvistä paras, jolla on takanaan pitkä korkeakouluopiskelu ja näyttävä sekä tarkoituksenmukainen nousujohteinen työura. Työpaikkaa hakiessa heidät on seulottu, testattu ja haastateltu moneen kertaan parhaan timantin löytämiseksi. Hakijat ovat myös joutuneet todistamaan ammattitaitonsa käytännössä. 

Entä sitten me luottamushenkilöt? Hyvä ammattitaito joltain alalta ei ole ollut pahitteeksi, mutta lopulta valituksi ovat tulleet ne joilla on ollut paras supliikki itseään kehuessaan ja mahdollisuus ripotella mahdollimman paljon naamakuviaan kaikkiin mahdollisiin medioihin ja katujen varsille ennen vaaleja. Loppujen lopuksi ei ole vaadittu mitään konkreettista näyttöä siitä, että ymmärtää asioita ja osaa pysyä roolissaan luottamushenkilönä. Mitään todellista tulosvastuutahan valtuutetuilla ei ole. 

Siksi oli surullista seurata valtuuston keskustelussa esimerkiksi kuinka edellisen matkailupäällikön upeat kehitysvisiot ammuttiin alas. Kohtelu kertoi lähinnä siitä, että niiden mahdollisuuksia ei ymmärretty ja sama suhtautuminen on tuntunut tulevan esiin monessa valtuustoseminaarissakin, joissa virkamiesten suunnitelmia on lähinnä haukuttu lonkalta ilman perusteellisempaa paneutumista asiaan tai poliittisten tai nurkkakuntaisten intohimojen sokaisemana.

Ei siis mikään ihme, että fiksut ihmiset turhautuvat ja lähtevät maisemiin, joissa heidän osaamistaan ymmärretään arvostaa. Pääosin Lohjalta lähtijät on rekrytoitu vaativampiin ja vastuullisempiiin tehtäviin ja vievät ideansa mennessään.

Kyllä Lohjalla on luottamushenkilöillä vakava peiliin katsomisen paikka. Lohjalla ei ole tulevaisuutta, jos emme anna visioille ja visionääreille tilaa vaan tyydymme vaan liottamaan varpaitamme Aurlahden laineissa.