4.1.2022 Kommentti Jussi Patisen FB-Lohjalaiset haasteeseen - miten aion turvata sotepalvelut

MITEN VOITAISIIN TURVATA LOHJALAISTEN SOTEPALVELUT HYVINVOINTIALUEELLA - 4.1.2022 komentti Jussi Patiselle

JP on Lohjan kaupunginhallituksen kokoomuslainen jäsen ja hän heitti kovan haasteen Lohjalaiset fb-sivulla 29.12.-21.

Itse työskentelin Lohjan terveyskeskuksessa 2008-2016. Lohjalainen olen ollut vuodesta 2016.

Alkuun pari pakollista taustakommenttia. Taisi olla 2012 kun Lohjaan valtuuston enemmistö  teki kielteisen investointipäätöksen siirtää pääterveysasema nykyisen sairaalan yhteyteen laajennuksena. Kun Lohja vetäytyi myös HUS perui jo tekemänsä rakennuspäätöksen. Monet nykyisistä päättäjistä ovat edelleen vallan kahvassa. Jos Lohjan päättäjät olisivat olleet kaukonäköisempiä meillä olisi tänä päivänä huomattavasti vahvempi Lohjan sairaala ja sen myötä reilusti nykyistä suuremmat työntekijöiden verokertymät. Tuon päätöksen jälkeen HUS alkoi investoida runsaasti Jorvin sairaalaan ja ne rahat ja työntekijät ovat nyt sitten Espoossa.

JP pelottelee aiheellisesti Espoon dominanssilla. Espoossa on varmaan Suomen pisimmät jonot perusterveydenhuoltoon eli noin 70 päivää. Näin siis on Suomen kokoomuslaisimmassa kaupungissa, jossa on valtakunnan toiseksi suurin verokertymä per asukas ja sähkölaitoksen myynnistäkin saatiin satojen miljoonien tili. Kyllä näillä asioilla jokin yhteys täytyy olla ja kertoo siitä mitä on pidetty tärkeänä ja minkä on annettu rapautua. Harrastettu politiikka on johtanut siihen, että suolakaivoksesta on menetetty myös sen tärkein voimavara eli työntekijät.

Neljänneksi haluan tuoda esiin ikäviä faktoja. Sotelainsäädäntöön sisältyy laskukaava, jonka mukaan uudet sotealueet eivät saa käyttöönsä samoja rahavaroja kuin mitä kyseisellä alueella on tarvittu vuonna 2021 vaan laskennallisesti noin 5 % vähemmän. Lisäksi niin sanottu nuppikorvausvaltionosuus per asukas jonka sotealue tulee saamaan ei suosi sellaista väestörakennetta mitä Länsi-Uudenmaan aluella on vaan sekin on ehkä 5 % vähemmän nykytarpeeseen verrattuna. Lisäksi kaikki Suomen kunnat - Lohja mukaan luettuna - eivät ole budjetoineet vuoden 2022 sotemenoihin (joka on sotealueen ensimmäinen talousarvio) edes inflaatiokorotuksia muista perustelluista menolisistä puhumattakaan, koska vuonna 2023 ja siitä eteenpäin se pienentäisi kunnille jäävää rahamäärää, jolla niiden on tultava toimeen.

Kaikki yllä mainittu tarkoittaa, että sote-alueet joutuvat lähtemään noin 15-20 % alibudjetoituina liikkeelle. Lisäksi aloitusvaihe tulee varmaan kalliimmaksi kuin on arvioitu. Palkkojen harmonisoinnista ollaan paljon huolissaan. Se tarkoittaa, että kun kunnissa on sotetyöntekijöillä eri palkkoja niin ne nostetaan alueella kaikille samalle tasolla ylimmän mukaan. Suurin osa sotetyöläisistä on pieni- tai keskipalkkaisia, joten palkankorotuksen menevät varmasti paikalliseen kulutukseen ja verokertymään, joten en olisi siitä menoerästä huolissani. 

Eikä tässä kaikki. Viimeisen kymmenen vuoden aikana erikoissairaanhoidon ja työterveys lääkärimäärä on lisääntynyt noin 2500 kun samaan aikaan terveyskeskuksiin on lisätty muutama virka. Se 1000 lisälääkärin tarve terveyskeskuksiin ei ole mikään hatusta vedetty luku vaan poliittisesti synnytetty alijäämä ja siksi me joudumme puhumaan hoitoon pääsyn vaikeudesta ja pitkistä jonoista. 

Lisätään tähän nyt vielä se, että Suomessa pelkät terveysmenot ovat 9,1% kansantulosta, joka on OECDn keskiarvoa, mutta erityisesti lääkäreitä suhteessa hoitajiin on huomattavasti vähemmän kuin muualla ja erityisesti perusterveydenhuollossa. 

No niin vieläkö ehdokaskollegoilla on into piukassa ottamaan vastuuta sotepetoiminnoista? Ainakaan alkuvaiheessa rahoitusongelmiin ei ole muuta ratkaisua kuin mittavat lisäbudjetit, joiden tarvetta Sipilän hallitus rajusti syvensi. 

Aletaan sitten lähestyä JP:n heittoja, mutta jokaisen pitäisi tajuta että lähtökohta ei ole taloudellisesti realistinen eikä lisärahoituksen tarve voi tulla yllätyksenä kenellekään viimeiset 10 v sotepolitiikkaa seuranneelle.

Mitä leveämpiin hartioihin tulee, niin espoolaiset poliitikot eivät ole halunneet investoida tarvetta vastaavasti edes espoolaisten sotetarpeisiin. En keksi muita syitä kuin ideologisia. En haluaisi uskoa, että he tietoisesti olisivat rapauttaneet perusterveydenhuoltoa patistaen maksukykyiset jos suinkin yksityispalveluihin. JP:n kanssa olen samaa mieltä, että maakuntalaisten hoitamiseen ei ole innokkaita rahoittajia tyrkyllä, mutta hyvinvointialueen asukkaina meillä on kuitenkin vertailukohta lähellä niin, että voimme odottaa saavamme tasalaatuista palvelua samoilla kriteereillä. Tällä hetkellä fakta on, että palvelu on laadukkaampaa maakunnassa monelta osin kuin Espoossa manituista syistä.

Täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että se, että lääkäripalvelut ovat omalla kylällä ei ole laadun tae. Jonkinlainen tae on yksiön riittävät resurssit eli minimissään 3-5 lääkäriä ja siihen riittävät hoitajat. Silloin kaikkina päivinä edes kaksi lääkäriä voisi olla paikalla eikä kaikki neuvolassa, koulutarkastuksissa, palvelutalossa yms. yms. Minimimiehityksellä on merkitys esimerkiksi nuorten lääkärien ohjaamisen suhteen. Lisäksi palveluiden mahdollistaminen omalla äidinkielellä on hyvin merkityksellistä.

En tiedä oliko JP päättämässä puolesta vai vastaan kun ehdotettiin pääterveysasemaa sairaalan yhteyteen. Siinä olisi syntynyt luonnostaan se vahva integraatio peruaterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon kanssa. JP tässä siitä unelmoi, mutta se ei lohjalaisille  päättäjille silloin kelvannut ja se juna meni jo vuosia sitten - Jorviin.

Miten palvelut maakunnan palvelut jatkossa turvataan? Niiden leveämpien sotehartioiden tehtävä on huolehtia, että kaikkien alueen asukkaiden  palvelut ovat tasalaatuisia ja samoin saatavilla. 470 000 asukkaan palveluiden tarpeista ja käytön tuloksista saadaan runsaasti käyttökelpoista tietoa, jonka avulla voidaan tietojärjestelmäpohjaisesti nopeasti ohjata resursseja sinne, mistä tutkimustiedon pohjalta voidaan eurosta saada paras terveyshyöty. Nurkkapatrioottinen osaoptimointi ei ole mahdollista. Se mistä leikataan tehdään tieto- ja tutkimuspohjaisesti eikä niin, että vain paksulla lompsalla saa palveluita - oli niistä terveyshyötyä tai ei. Palvelut eivät ole itsetarkoitus vaan niiden tuloksellisuus ja tasapuolisuus. Veropäätökset tehdään valtion tasolla ja maakuntaverotus toteutuu aikaisintaan 5-10 vuoden kuluttua. Poliitikot päättävät ketä verotetaan, mutta henkilökohtaisesti toivoisin, että sairastamisen aiheuttamat henkilökohtaiset kulut oleellisesti vähenisivät, sillä tällä hetkellä ne ovat Suomessa korkeimpia EU:ssa - jopa niin, että monella ne muodostuvat välttämättömän hoidon esteeksi esimerkiksi lääkekustannusten vuoksi. Sen jälkeen yhteiskunta hoitaa ongelman tosi kalliilla päivystyksessä. Tähän liittyy myös se, että palveluiden pääsyn oikea-aikaisuus on merkittävä lisäkustannuksia säästävä tekijä ja itse asiassa kaikki jonojen ylläpito on hukkatyötä ja turhia lisäkustannuksia. Tiedossa olevien ennaltaehkäisevien ja terveystaloudellisten toimenpiteiden hyötyjä ei todellakaan ole kattavasti otettu käyttöön. Pyrkiminen hoidon jatkuvuuteen samalla lääkärillä tutkimusten mukaan vähentään päivystyskäyntejä, sairaalahoitoja ja kuolleisuutta.

Meidän ei-espoolaisten yksi etu voi olla, että Espoossa vaalit kiinnostavat vielä vähemmän kuin ympäröivässä maakunnassa mm. siksi, että siellä on paljon nuoria ja keski-ikäisiä, joille terveyshuolet eivät ole ajankohtaisia. Maakunnassa myös äänestysaktiivisuus yleensä on korkeampi kuin suurissa kaupungeissa. Vaikka aluevaltuustotyöskentely on paljon politikointia niin silti haluan uskoa, että myös siellä asiaosaaminen herättää kunnioitusta ja luottamusta ja siksi meidän täytyy maakunnista saada parhaat osaajat remmiin ja heidän saavuttamallaan luottamuspääomalla pystyä miehittämään tärkeitä asemia. Ei saa käydä niin, että joku valitaan luottamustehtäväänsä vain siksi että sattuu olemaan espoolainen. Ja tottakai jokainen asema on näköalapaikka, jossa voidaan vahtia ja huolehtia väestön tasapuolisesta kohtelusta. On kuitenkin aivan selvää, että meille täällä maakunnassa maakunta on olemassa aivan eri tavalla kuin ikänsä vain Espoon katuja tallaanneelle ja Hesaan kurkottaneelle.

Jatketaan siis sisukkaasti vaalityötä. Ja jos lukuhaluja riittää niin tähän loppuun vielä aiheesta mielenkiintoinen artikkeli:  https://teknologiateollisuus.fi/en/node/26795