8.1.2022 Entä pelastustoimi uudella hyvinvointialueella?

Minulle ehdokkaana välitettiin seuraava kysymys: ”Kertokaa miten konkreettisesti aluevaaliehdokkaat aikovat toteuttaa esim. ”nopeat lähipalvelut” ? Entä painotuksen perusterveydenhoitoon vs. erikoissairaanhoitoon? Miten ongelmien ennaltaehkäisyyn on suunnitteilla puuttua? Missä ehdokkaat, jotka todenteolla ymmärtävät miten sote- ja  pelastusala ihan oikeasti toimivat ja mitkä ovat tarpeet muutokseen? Huolestuttaa.”

Toinen kirjoittaja päivitteli kuinka harvalla lohjalaisella ehdokkailla on todellista sote-substanssiosaamista, sillä eihän näitä asioita voi osata hoitaa vain poliittisilla intresseillä. Niinpä.

Ensin mainittu kirjoittaja varmaan tarkoittaa pelastustointa. Länsi-Uudenmaan erityispiirre on, että alueella on vastuullaan kaksi hyvin suurta järveä ja suuri rannikko- ja saaristoalue. Viime mainitusta tulee myös tarve huolehtia palveluiden kaksikielisyydestä. Altså om ni ville skulle jag kunna skriva detta meddelande också på svenska men hinner inte just nu ;) 

Kerron lisää taustastani. Sen lisäksi että olen yleislääkäri suoritin vuoden siviilipalveluksen lentokenttäpalomiehenä Oulussa asianmukaisin koulutuksin ja olimme osa Oulunsalon palokuntaa samalla. Oli siinä yksi tulipalokin hoidettavana ja tietenkin säännölliset harjoitukset. 

Punaisen Ristin mukana olen ollut pyörittämässä kenttäsairaalaa kahdessa  kansainvälisessä   Barent´s Rescue harjoituksessa, joihin osallistui lähes tuhannen hengen  organisaatiot. Toisessa oli Pohjois-Ruotsissa tapahtunut simuloitu junaonnettomuus, matkustajalaiva kaatunut ja kemikaalirekkaonnettomuus. Toinen oli simuloitu kaivosonnettomuus Kittilässä. Kenttäsairaalan lisäksi organisoimme potilassiirrot pohjoisesta muualle Suomeen. Lisäksi olen Haitissa ollut pyörittämässä autoklinikkaa maanjäristyksen jälkeen ja Filippiineillä ensijoukoissa hirmumyrskyn jälkeen. Olen myös toiminut Punaisessa Ristissä kouluttamassa kansainvälisen reservin ammattilaisia tehtäviinsä. Kaikessa Punaisen Ristin koulutuksessa on aina painopisteenä Disaster Management ja Preparedness eli miten suuronnettomuuksien vahinkoja voidaan mininoida sekä ammattilaisten että ennen muuta väestön kouluttamisella etukäteen suuronnettomuuksien varalta. 

Siirrytään sitten pitkästä johdannosta esitettyihin kysymyksiin. Pelastustoimi on jo tulevalla sotealueella yhden hallinnon alla, joten sikäli rakenteet eivät muutu. Ne on melko äskettäin rakennettu epäilemättä tiukan kustannuspaineen alla, joten löysät on varmaan niistetty pois. Haasteina tietenkin on laitteiston ajan tasalla pitäminen, mutta myös takavuosien onneton päätös nostaa brankkareiden eläkeikää 10 v, joka vääjäämättä vanhensi porukkaa vastaavasti ja vaikka kuinka kovista jätkistä on kysymys (siinä porukassa ei paljoa naisia varmaan ollut) niin kyllä ikä heissäkin heikentää fyysistä suorituskykyä. Onkin oikeastaan aika hullua, että 65v on sekä palomiesten eläkeikä että keskimääräinen elinikä! Tämä tarkoittaa sitä, että he eivät ole 100 % työkykyisiä eläkeikään saakka suhteessa kaikkiin työtehtäviin vaikka heidät sellaisiksi lasketaan ja esimerkiksi savusukellustehtävät kasaantuvat nuoremmille keskimääräistä enemmän. Tämä pitäisi ottaa henkilöstöresurssia laskiessa huomioon. En tiedä kuinka hyvin koulutusmäärät vastaavat eläköitymistä, mutta ainakin muualla julkisella puolella on vaikeuksia saada tarpeeksi osaajia suuren eläkkeelle jäävien määrän korvaamiseksi. Ja pelastuspuolella eläkeläiset eivät tietenkään ole käytettävissä oleva resurssi kuten kevyemmissä tehtävissä.

Vaalikoneessa on kysytty, että säilyykö kaikki nykyiset paloasemat. Ei niitä vehkeitä hangessakaan voi pitää, joten tietenkin on säilyttävä sillä ei nykyisistä vasteajoista voida pitää kiinni jos pidennetään välimatkoja eikä noita pelastustehtäviä ilman ihmispelastajia voida suorittaa - ei etänä eikä droneilla. Vaikka sotepuolelta tulee paineita lähtökohtaisesti lähtökohtaisesti vajaiden taloudellisten resurssien vuoksi ei kyllä pelastuspuolen nykyresursseista voi niitä aukkoja paikata. Arvioiden mukaan alueen väestö lisääntyy 10 % seuraavan 20 v aikana, mutta myös ikääntyy  nopeammin kuin muualla maassa niin se lisää myös vääjäämättä pelastusresurssien tarvetta huomattavasti. 

Jos lähdetään siitä, että viranomaispuolen pelastustoimen resurssit on nyt sekä optimoitu että minimoitu niin missä sitten voisi olla pelivaraa ja mahdollisesti venyviä henkseleitä? Mieleen tulee vapaapalokunta-, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja vapaaehtoiset meripelastus- ja lentopelastustoiminta. Se, että kansalaiset antavat ilmaiseksi omaa aikaansa viranomaisten tukemiseksi on äärimmäisen arvokasta ja kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta. Näiden harrastusten haasteena on vastuuhenkilöiden ikääntyminen, kaupungistuminen ja kaikkinaisten osuustoimintatyyppisten toimintojen kiinnostavuuden hiipuminen kun ihmisten mielenkiinto tuntuu suuntautuvan enemmän  henkilökohtaisen mukavuuden vaalimiseen. Joka tapauksessa yhteiskunnan olisi viisasta investoida näistä toiminnoista tiedottamiseen, koulutukseen, niiden toimintaedellytysten turvaamiseen ja siitä huolehtimiseen, että aktivistien kulut korvataan niin, ettei heidän ainakaan tarvitse maksaa harrastuksesta, jonka hyöty täysimääräisesti koituu yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Luonnollisesti viranomaisten ei tule nähdä vapaaehtoistoimintaa kilpailijana vaan arvokkaana yhteistyökumppanina ja ottaa heidät aktiivisti mukaan harjoituksiin ja tarjota heille mielekkäitä tehtäviä ja vastuualueita. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaaehtoinen_pelastuspalvelu

Pelastustoimen näkövinkkelistä en oikein ymmärtänyt kysyjän viittausta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäväjakoon. Itse asiassa koko sotelainsäädännön tarkoitus on tuota raja-aitaa madaltaa ja hävittää. Tulevaisuuden tarpeiden arvioinnissa luonnollisesti nykyisten ja tulevien virkapäälliköiden visioilla on keskeinen merkitys eikä radikaalit aloitteet voi tulla luottamushenkilöiden suunnasta.