5.10.2023 LU: Hyvinvointialueuudistus ei ollut virhe vaan myöhässä

Veli Pelkonen kertoo mielipiteenään (LU 29.9.), että hyvintointialueuudistus oli virhe. Hän ei kuitenkaan kerro mikä olisi ollut parempi vaihtoehto sote-palveluiden järjestämiseksi - muu kuin se vanha huonosti toimiva. Uudistus ei ollut virhe, se olisi vain pitänyt toteuttaa jo viisitoista vuotta sitten. Kun ongelmien ratkaisemista lykättiin vuosi vuodelta niin nyt olemme isompien haasteiden edessä. 

Entisessä järjestelmässä noin kolmessa sadassa kunnassa ja kuntayhtymässä päätettiin, mikä olisi paras tapa hoitaa soteasioita. Oli pienten kuntien osaamista ja suurten kaupunkien osaamista ja vielä sairaaloiden edut päälle niin sanomattakin on selvää, että sellainen järjestelmien sekasotku ei takaa kansalaisille tasapuolisia ratkaisuja. Missään muualla Euroopassa päätösvalta näissä asioissa ei ollut niin sirpaleista. Monessa tapauksessa se johti osaoptimointeihin, joiden seurauksena päädyttiin yhteiskunnan eli veronmaksajien kannalta kalliimpiin kokonaiskustannuksiin ja korkeintaan kohtalaisiin tuloksiin. 

Pelkonen viittasi Ylen listaamiin ongelmiin. Hyvinvointialueiden hallinnossa niihin suhtaudutaan haasteina, joiden ratkaisemiseksi pyritään saamaan käyttöön paras osaaminen ja tieteellinen tutkimus hyödyistä.

Se, että kaikkien hyvinvointialuiden määrärahat ovat riittämättömät ei johdu alueiden edesottamuksista. Rahoituksen laskukaava on oikea, mutta lähtökohta on ollut väärä. Se johtuu siitä, että kunnissa vuoden 2022 talousarvioista päättäneet alimitoittivat sote-kuluihin varatut kustannukset, jotta kunnille jäisi verotuloista isompi siivu jatkossa ilman sotetoimintoja. Kaikki kuntapäättäjät sen tietävät, mutta vain rehellisimmät myöntävät sen ääneen. Nyt osa noista päättäjistä istuu hyvinvointialueiden hallinnossa ja joutuu kohtaamaan päätöstensä seuraukset. Tällaisia ongelmia syntyy kun istutaan kahdella pallilla ja joudutaan päättämään asioista joissa on ristikkäiset intressit.

Kun potilas ja hoitohenkilökunta tuntevat toisensa niin hoitoa voi jatkaa turvallisesti puhelin- tai videokontaktien avulla. Eikö se varsinkin haja-asutusalueilla asuvalle ole etu, jos ei tarvi lähteä tekemään pitkiä taksimatkoja hoitoon pääsemiseksi? Kyllä tavalliselle vastaanotollekin silloin pääsee kun jompi kumpi osapuoli katsoo sen tarpeelliseksi. 

Juuri näinä päivinä julkaistaan hyvinvointialueen palvelustrategia eli puolueiden yhdessä sopimat toiminnot siitä, miten perusasiat hoidetaan mitä toimintoja erityisesti kehitetään. Puolueiden neuvotteluissa sen valmiiksi saamiseksi yhteistyöhenki oli hyvä vaikka haasteetkin tiedostetaan. Nyt entistä määrätietoisemmin kääritään hihat tuon noin satasivuisen asiakirjan tavoitteiden saamiseksi käytäntöön.

Ari Mönttinen

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Aluevaltuutettu, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Julkaistu Länsi-Uusimaassa 5.10.2023

Edellinen
Edellinen

13.9.2023 LU Sama visio - kuusi eri strategiaa?

Seuraava
Seuraava

15.7.2023 LU: MIKÄ SIINÄ VALLASSA VIEHÄTTÄÄ?