6.9.2022 Länsi-Uusimaa: Alkoholi edelleen ykköspäihde ja haaste terveydelle

Länsi-Uusimaalehti julkaisi 11.8. jutun alueen alkoholikulutuksesta. Siinä kaksi asiaa erityisesti hämmästytti: kuinka paljon alkoholia edelleen käytetään ja miksi kulutus tilastoidaan 15 vuotta täyttänyttä kohden, vaikka heillä ei pitäisi olla mitään saatavuutta alkoholiin.

Artikkelissa julkaistiin alueen kuntakohtaisia myyntilukuja sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Kun niihin lisätään 10%, jonka arvioidaan olevan tilastoimaton alkoholin käyttö ja jos määrää konkreettisuuden lisäämiseksi palautetaan tavallisimmaksi alkoholiksi eli noin 4% keskiolueksi niin saadaan seuraavat luvut: Lohjalla myyty keskiolutta vastaava määrä asukasta kohden oli joka päivä 6,5 desilitraa (kaksi pikkutölkkiä), Karkkilassa 8,5, Hangossa 9,6, Vihdissä 7 ja Siuntiossa 2,5. Kuulostaa aikamoisilta päiväannoksilta joka viidennen mielestä, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan. Nämä lukemat ovat selvästi suurempia kuin Uudellamaalla tai Suomessa keskimäärin paitsi Siuntiossa. Pitääkö meidän siis sääliä siuntiolaisia kun heillä ei ole Alkoa? Kuinka paljon Siuntio menettääkään liikevaihtoa kun kuntalaiset hakevat alkoholijuomansa muualta sanoisi joku. 

Tuodaanpa tähän rinnalle Länsi-Uudenmaan kuntien sairastavuuslukuja. Alueen sairain väestö on selvästi Hangossa ja Karkkilassa (selvästi yli maan keskiarvon) ja sitten tulevat Lohja ja Vihti ja näistä kunnista vähiten sairastetaan Siuntiossa. Alkoholinkulutus ei varmaan selitä täysin eroja, mutta mielenkiintoisella tavalla ne ovat linjassa sairastavuuden kanssa. Onnittelut vaan siuntiolaisille, olette säästäneet sievoisia summia sekä alkoholin ostossa että terveysmenoissa. 

Miksi alkoholinkulutusta mitataan jo 15-vuotiaista vaikka heillä ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa? Noin puolet siitä ikäryhmästä ei ole käyttänyt alkoholia lainkaan, mutta noin 15 prosenttia käyttää alkoholia kuukausittain ja heistä puolet humalaan asti parin kuukauden välein. Näin ei pitäisi olla, sillä alkoholi liuottaa alaikäisten aivosoluja paljon tehokkaammin kuin aikuisten. Lisäksi kuusitoistavuotiaana alkoholin käytön aloittanut ajautuu paljon todennäköisemmin päihdeongelmaiseksi kuin jos alkoholiin tutustuu vasta täysi-ikäisenä. 

Kukaan nuori ei ala käyttää alkoholia siksi, että se maistuu hyvälle - ehkä salakavalia mietoa siideriä ja limuviinoja lukuunottamatta. Syynä on lähes aina sosiaalinen eli kaveripiirin paine. Vastuuta ei voi vierittää viranomaisille eikä kaupan kassalle vaan vastuu asenteesta nuorta suojaavaan lainsäädäntöön on aina korostetusti nuoren kotona.

Kirjoitukseni julkaistu Länsi-Uusimaassa.