8.6.2022 Kuinka kauan jaksamme tehdä ohjelmapäivityksiä?
Ei digilaitteet lannista - päivitykset kylläkin
Hesarissa on käyty keskustelua siitä kuinka monen palvelun löytyminen vain verkosta on nykyaikaa. Vaikka itse pidän kätevänä hoitaa esimerkiksi veroilmoitukseni sähköisesti niin silti ihailen Timo Vauhkosen (HS. 5.6.) optimismia.
Noin 400 000 kansalaisella ei ole verkkopankkitunnuksia eivätkä he siten voi lainkaan käyttää sähköisiä palveluita. Se on jo yksi syy miksi suhtaudun kriittisesti henkilökohtaisten palvelumahdollisuuksien karsimiseen. Vaikka vielä koulutan kollegoja uusien vaikeaksi moitittujen potilastietojärjestelmien käytössä, en edes omalla kohdallani suhtaudu optimistisesti tulevaisuuteen.
Jo moneen palveluun pelkkä rekisteröityminen on haastavan monimutkaista ja suorastaan vaikeaa. Salasanojen pitäisi olla monimutkaisia eikä loogisia, mikä tietenkin lisää turvallisuutta mutta vaikeuttaa omaa ylläpitoa.
Tiedän, että eräänä päivänä en jaksa tehdä enää ohjelmapäivityksiä enkä jaksa vaihtaa uuden näköiseen käyttöjärjestelmään. Kun vanha sovellus lakkaa toimimasta en jaksa ladata enkä opetella enää uutta. Viimeistään siinä vaiheessa kun vanha toimiva laite lakkaa päivittymästä tai sen kapasiteettiin ei uudet päivitykset sovi olen ulkona - lopullisesti. Palaan painettujen lehtien, kirjojen ja Ylen telkkariohjelmien pariin tyytyväisenä siitä, että elämä yksinkertaistuu.
Silloin viimeistään annan tunnukset lasteni käyttöön - he tehköön niillä mitä parhaakseni näkevät. Yhteiskunnan kannalta ratkaisemattomaksi ongelmaksi jäävät kuitenkin ne yhä lukuisammat yksineläjät, jolla ei ole luottohenkilöä tai jälkikasvua, joka heidän puolestaan asioita hoitaa alati nopeammin muuttuvassa verkkomaailmassa.
