19.3.2024 LU - Good morning!
Sisareni päätyi naimisiin australialaisen miehen kanssa ja he perustivat kotinsa Australiaan. Silloin tällöin lankomies tulee Suomeen ja käy mielellään kävelylenkeillä harjulla tai rannoilla. Vastaantuleville hän aina on nyökännyt, hakenut katsekontaktia ja tervehtinyt:” Good morning!”
Tavallisin reaktio on ollut, että vastaantulijat säikähtävät, katsovat pitkään ja jotkut ottavat jo muutaman pidemmän askeleen saadakseen nopeammin etäisyyttä. Alkuun lankomies ihmetteli reaktiota, mutta nykyisin hän on alkanut jo varoa säikyttelemästä vastaantulevia suomalaisia tiedostaen, että täällä asuu paljon sydänkohtausherkkää kansaa.
Tarina kertoo savolaismummosta, joka astui Tampereen rautatieasemalla junasta ja nousi aseman edessä onnikkaan eli linja-autoon. Noustuaan etuovesta kyytiin hän katsoi matkustajia ja kysyi kuuluvasti: ”Päässeekö tällä onnikalla Messukyllään?” Vastassa oli hiljaisuus ja ihmiset jatkoivat katselemista ikkunoista ulos. Silloin mummo kääntyi kuljettajaan päin ja kysyi:” Minnekkä sie näitä kuuromykkiä viet?”
Mikä siinä ystävällisessä tervehtimisessä täällä Pohjolassa oikein maksaa? Kun me sivuutamme toisia ihmisiä kuin he olisivat ilmaa me menetämme arvaamattomia mahdollisuuksia uusiin kontakteihin. Muutama vuosi sitten julkaistiin psykologian väitöskirja, jossa todettiin, että suora katsekontakti saa sekunnin murto-osissa koko elimistön virittäytymään vuorovaikutukseen. Samaa reaktiota ei todettu silloin kun puhuteltiin ilman katsekontaktia. Todettiin myös, että suora katsekontakti vahvistaa oppimista, lisää minätietoisuutta, saa arvioimaan myönteisemmin katsojaa ja käyttäytymään epäitsekkäämmin. Tämän asian tiedostaminen avaa huikeita mahdollisuuksia esimerkiksi opetustyössä.
Yllämainituista syistä hieman arveluttaa, että mitä olemme menettämässä kun pyrimme asiakastyössä suosimaan digitaalisia kyselyitä ja keräämään tietoa chatti(keinoäly(tön)keskustelu)vastaajilla. Rakentavatko ne luottamusta palveluihin vai pikemminkin rapauttavat sitä? Jos sellaisilta palveluilta saa toimintaohjeita ovatko ne yhtä vakuuttavia ja vaikuttavia kuin ihmisiltä henkilökohtaisessa keskustelussa saadut?
Miellyttävänä poikkeuksena olen törmännyt outoon ihmislajiin, jota kohtaa yleensä varhain aamuisin kävelylenkillä. Lähes poikkeuksetta he tavatessa nostavat katseensa, hakevat katsekontaktia ja avaavat suunsa ja sieltä kuuluu:” Hyvää huomenta!” Ja usein kaupan päälle saa vielä hymyn 🙂
